Klasarikelluntaa

Klasarikelluntaa tehdään nimestään huolimatta tutkimusmatkana klassisen musiikin yllätyksellisimpiinkin juoksutuksiin ja klustereihin. Ville Komppa sukeltaa vaihtuvin vierain vuosisataisen musiikinhistorian syvyyksiin ja nostaa päänsä pinnalle kertoakseen myös musiikin tekemisestä. Välillä ehtii onneksi kellumaan suloisten sävelten liplatellessa ja
ilta-auringon paistaessa.

Ohjelma on tauolla.

On-demand

  • play / pause 23.5.2017 19.00
    Jakson linkki kopioitu leikepöydälle!
    Linkin haku epäonnistui!
    Haetaan jakson linkkiä...
    Millä kaikilla välineillä muusikot kommunikoi? Mistä syntyy hyvä musiikkielämys? Kun tulee kuuntelemaan hyvää artistia, mikä siinä kiehtoo? Vieraana viulutaiteilija Kreeta-Julia Heikkilä; ja kaikki tämä klasari ei ollutkaan sitä mitä luulit!
  • Ohjelmassa ollaan peruskysymyksen äärellä: mihin kapellimestaria oikein tarvitaan? Kapellimestaritaiteen historiaakin sivutaan, kun vieraaksi tulee yksi tämän hetken kuumimmista nuorista suomalaiskapellimestareista, Dalia Stasevska.
  • Klasari-improvisaatiota! Vapaan improvisaation uudet tuulet puhaltavat eloa myös klassiseen musiikkiin. Mistä oikein on kysymys? Vieraina improvisaatioryhmä Tölöläb.
  • Mitä on klasarihäröily ja mitä tekevät tämän sukupolven klasari-freet? HÄRÖ-kollektiivi ja Draama-Helmi seikkailevat G Livelabissa 4.5., ja Klasarikellumassa vierailevalt kollektiivin viulisti Eriikka Maalismaa ja sellisti Markus Hohti. Puhetta myös Brahmsista, luonnollisesti.
  • Vieraana säveltäjä Kaija Saariaho. Kansainvälisyys on suomalaisessa säveltaiteessa itsestäänselvyys ja elinehtokin - ei ainoastaan yli 30 vuotta Pariisissa kotia pitäneelle Kaija Saariaholle. Klasarikellunnassa aiheina ovat hienot taiteilijat, joiden kanssa Saariaho on saanut tehdä töitä, hänen oopperansa, joista viimeisin, Only the sound remains, on tällä hetkellä Kansallisoopperan ohjelmistossa, sekä ylipäätään se, mistä musiikki tulee, miksi se soi niin kuin se soi, ja kuinka se liikkuu.
  • REMIX - rusinat pullasta vai niinhän tekevät kaikki? Toisesta musiikkiteoksesta tai toisesta musiikkikulttuurista lainaaminen ja kulttuurinen appropriaatio ovat ytimessä, kun Klasarikellunnassa puhutaan nykymusiikista. Vieraana säveltäjä Lauri Supponen.
  • Walt Disneyn Fantasia on ollut monelle reitti klassisen musiikin pariin. Eero Lehtimäelle se oli portti muusikontielle, joka on johtanut hänet pianon ja klarinetin pariin, balettitunnille ja lopulta kapellimestariksi. Kuinka Eero päätyi orkesterin eteen? Tarinaan liittyvät niin Mikki Hiiri noidan oppipoikana, Jorma Panula kuin Valeri Gergijevkin!
  • 1800-luku oli romantiikan vuosisata, mutta romantiikkaa on musiikissa ollut sitä ennen ja sen jälkeen. Mitä se onkaan, romantiikka ja intohimo, musiikissa siis? Vieraana pianisti ja musiikin- sekä kirjallisuudentutkija Laura Wahlfors.
  • Onko taiteilijan elämä yhtä fantasiaa – tai se että taidetta voi ylipäätään tehdä vapaana taloudellisista reunaehdoista? Millaisia soivat fantasiat ovat olleet 1500-luvulta 1900-luvulle, ehkäpä vapaita ja villejä? Vieraana emeritus-gambansoittaja, nykyinen erityisasiantuntija ja lakimies Veli-Markus Tapio.
  • Klassinen musiikki on vakavaa musiikkia. Siitä ei voi puhuakaan kuin vakavalla naamalla. Mutta Klasarikellua voi - myös vakavaa tenorinuraa tekevän näyttämövirtuoosin Petri Bäckströmin kanssa - aiheina huumoripitoinen klasari, koomiset oopperat ja näyttämöllä oleminen!
  • Yhteiskunta! Vieraana säveltäjä Riikka Talvitie. Millainen asema musiikilla oli yhteiskunnassa ennen Ranskan vallankumousta - ja entä sen jälkeen? Lyhyt kertomus poliittisesti kantaaottavan klasarin vaiheista nykypäivään saakka.
  • Barokki on yhä pop! Vieraana cembalisti Matias Häkkinen. Barokki on jo vuosikymmeniä ollut klassisen musiikin rokeinta ja kaupallisesti kiinnostavinta kamaa - onko se sitä yhä - ja jos on, mitä annettavaa sillä on nykymusiikille?
  • Vieraana viulisti Minna Pensola. Luvassa keskustelua siitä miksi klasaria kutsutaan klassiseksi musiikiksi, ja mistä on tullut sen lempinimi klasari.
Näytä lisää