Asiallista kritiikkiä
Long Playn ohjelmassa kriitikko ja vaihtuva vieras pureutuvat viikon aiheeseen kolmen teoksen kautta. Mitä on autofiktion etiikka? Miksi nostalgia vetoaa musiikissa? Miten elokuvat kuvaavat elokuvan tekemistä? Millä kriteereillä julkista taidetta pitäisi arvioida?
Juontajina Long Playn toimittajat Sonja Saarikoski ja Anu Silfverberg.
Ohjelmantekijöinä kriitikot Amanda Hakoköngäs, Heidi Heinonen, Heidi Horila, Tenka Issakainen, Minnamaria Koskela, Otto Kylmälä, Essi Oikarinen, Johanna Osváth, Tuuli Penttinen-Lampisuo, Petri Poutiainen, Sakri Pölönen, Taija Roiha, Riikka Simpura, Topi Vainikainen ja Jane Vuorinen.
Ohjelman tekemistä on tukenut Suomen Kulttuurirahasto.
On-demand
-
play / pause 25.6.2024 15.00 Jaa jaksoJakson linkki kopioitu leikepöydälle!Linkin haku epäonnistui!Haetaan jakson linkkiä...
Linkki haettu!
Paina tästä jakaaksesi!Miten arvioida taidetta, joka ylittää perinteiset taiteen rajat, yhdistelee lajeja ja eri esityskäytänteitä. Kritiikin eetoksen mukaan kritiikin pitäisi tunnistaa teoksen kenttä tai genre. Asiallista kritiikkiä -ohjelman tässä jaksossa pohdimme taiteidenvälisyyden tulkintaa ja tarkastelemme teoksia, jotka rikkovat rajoja. Studiossa keskustelemassa ovat kriitikko, elokuvantekijä Otto Kylmälä ja professori, laulaja–lauluntekijä Anita Seppä. Jakson tuottaja: Tuuli Penttinen-Lampisuo. -
Asiallista kritiikkiä -ohjelman tässä jaksossa puhutaan siitä, miten tuhon ja luopumisen tematiikka näkyy uudessa kirjallisuudessa. Miksi juuri suomennettu Maurice Blanchot’n 1980-luvulla julkaisema Tuhon kirjoitus kiinnostaa nyt? Miten nykykirjallisuus sanallistaa tuhon ja luopumisen teemoja, ja millaisia muotoja uusi kirjallisuus ottaa? Entä kuinka kirjoittaa siitä, mille ei ole sanoja? Kriitikko, Nuori Voima -lehden päätoimittaja Johanna Osváth ja runoilija, prosaisti Maria Matinmikko syventyvät tuhon poetiikkaan.
-
Asiallista kritiikkiä -ohjelman tässä jaksossa puhutaan siitä, miten tieteellistä tutkimusta ja esimerkiksi ympäristökriisin kaltaisia ajankohtaisia ilmiöitä käsitellään näyttämöllä. Mitä tiede ja tutkimus voivat tuoda esittävän taiteen kontekstiin? Onko taiteen tehtävä ohjailla tunteita – voiko tästä syntyä hyvää taidetta? Teatterikriitikko ja väitöskirjatutkija Topi Vainikainen sekä esitystaiteilija ja taiteellinen tutkija Pilvi Porkola pureutuvat asiaan kolmen esityksen kautta. Jakson tuottaja Heidi Horila.
-
Taiteesta puhutaan välillä elitisminä ja luksuksena, mutta julkinen taide pyrkii olemaan päinvastaista. Se on matalan kynnyksen taidetta ja tarkoitettu kaikille. Tässä Asiallista kritiikkiä -ohjelman jaksossa kysymme, millä kriteereillä julkista taidetta pitäisi arvioida. Onko se henkireikä tiiviissä kaupungissa vai lisähälyä informaatiotulvaan – ja kuka sen määrittää? Kriitikko Minnamaria Koskela ja kuvanveistäjä ja arkkitehti Maija Kovari käsittelevät aihetta kolmen teoksen kautta.
-
Valokuva mielletään helposti pysyvyyden välineeksi: se tallentaa ohikiitäviä hetkiä ja ikuistaa kohteitaan. Onko pysyvyyden kääntöpuoli katoavaisuus kuitenkin juuri se seikka, joka muodostaa valokuvan jännitteen? Tässä jaksossa keskustellaan valokuvataiteesta aiheella katoavaisuus: Mitä tapahtuu muistolle kun valokuva katoaa? Voiko valokuva olla luotettava todiste kadonneesta ajasta? Entä onko valokuvakirja näyttelyä pysyvämpi esitysmuoto? Studiossa kriitikko, museotyöntekijä Amanda Hakoköngäs ja asiantuntijavieraana kriitikko, valokuvataiteilija Helen Korpak.